Vihreä ilman valheita
Faktapohjaista tietoa EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksista
Vihreä ilman valheita on kampanja, joka pyrkii kumoamaan Euroopan Unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä väärinkäsityksiä. Sen tavoitteena on tarjota faktoihin perustuvaa tietoa EU:n päätöksistä sekä sen konkreettisista vaikutuksista Suomessa. Tältä sivulta löydät tietoa eri säädöksistä ja direktiiveistä, niiden vaikutuksista Suomeen ja korjauksia päätöksistä leviävään disinformaatioon. Kampanjan ovat ideoineet suomalaiset nuoret ja sitä toteuttaa EYP Finland. Kampanja on osa EU:n CERV-rahoitteista Foster Awareness of the Relevance of Checking the Truth hanketta.
Väite: Pakkoremontti uhkaa miljoonia suomalaisia
Maaliskuussa 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, tarkoituksena vähentää energian kulutusta, kasvihuonepäästöjä sekä lisätä peruskorjauksia. Suomalaisessa sosiaalisen median keskusteluissa sekä uutisotsikoissa ehdotusta käsiteltiin Euroopan Unionin määrääminä pakkoremontteina. Keskusteluissa väitettiin mm. että EU pakottaisi suomalaiset asuntojen omistajat kymmenien tuhansien eurojen hintaisiin remontteihin joilla heidän asumuksistaan saadaan uusien standardien mukaisia. Suomalaisia peloteltiin ulosmittauksilla, rakennusten purkamisella tai pakkomyynnillä, mikäli remontteja ei toteutettaisi. Mistä oli oikeasti kysymys?
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa Euroopan Unionin ilmastoneutraaliustavoitetta, johon myös Suomi on sitoutunut. Se kuuluu komission 55-valmiuspakettiin,joka viittaa EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan komission mukaan rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia. Päästöjä halutaan pienentää, joten myös rakennuskantaan tarvitaan muutoksia. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pyrkimyksenä onkin se, että rakennukset olisivat energiatehokkaampia ja vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. EU-komission vaikutusten arvioinnin mukaan peräti 75 prosenttia koko rakennuskannasta on energiatehotonta ja vain yksi prosentti rakennuksista peruskorjataan vuosittain.
“Pakkoremontti” keskustelu alkoi kun Euroopan Parlamentti äänesti kannastaan kyseisiin direktiiviin. Parlamentin kanta edustaa sen näkemystä siitä mitä toimia direktiiviin tulisi kuulua, ei lopullista päätöstä sen sisällöstä kuten monen media uutisoinnista olisi voinut päätellä. EU:ssa päätöksentekoon osallistuu kolme toimielintä. Lainsäädännön osalta komissio tekee aloitteet, joiden lopullisesta sisällöstä kansalaisia edustava parlamentti ja jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto päättävät yhdessä.
Parlamentin kanta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä oli tiukempi kun komission esitys. Komissio ehdotti, että vuodesta 2030 alkaen kaikkien uusien rakennusten ja vuodesta 2027 kaikkien uusien julkisten rakennusten tulisi olla päästöttömiä. Fossiilisista polttoaineista lämmityksessä ja jäähdytyksestä tulisi luopua, ja ne tulisi korvata järjestelmillä, joilla ei ole suoria kasvihuonepäästöjä kuten lämpöpumpuilla.
Tulkinta “pakkoremonteista” perustuu ehdotukseen asuntokannan peruskorjauksista.
Komission ehdotuksessa: “Peruskorjausten osalta ehdotetaan – – että energiatehokkuudeltaan heikoin 15 prosenttia kunkin jäsenvaltion rakennuskannasta parannetaan energiatehokkuustodistuksen luokasta G vähintään luokkaan F. Tämä parannus on toteutettava muissa kuin asuinrakennuksissa vuoteen 2027 mennessä ja asuinrakennuksissa vuoteen 2030 mennessä” Kolme vuotta myöhemmin parannettaisiin luokkaan E. Rakennusten energialuokat ovat A, B, C, D, E, F ja G joista G on huonoin.
Parlamentti kannassaan ehdotti, että asuinrakennusten tulee saavuttaa E luokka vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä. Kiinteistöliiton arvion mukaan jos direktiivi olisi toteutettu parlamentin ehdottamassa muodossa, olisi se tarkoittanut remontteja 1,5 miljoonaan asuntoon, joista n. 570 000 on omakotitaloja, vuoteen 2032 mennessä. Hintaa koko rakennuskannan osalta tälle olisi tullut 21 miljardia.
Hurjalta kuulostavista luvuista huolimatta puheet pakkoremonteista olivat kuitenkin liioiteltuja ja ennenaikaisia. Kyseessä oli ehdotus, ei lopullinen päätös ja pöydällä oli valmiiksi jo ehdotuksia, jotka olisivat vähentäneet yksittäisille rakennuksen omistajille aiheutuvaa taakkaa. Komission ehdotuksessa mainittiin mm. rahoitusmekanismit joilla voitaisiin tukea heikossa asemassa olevia ja keskituloisia perusparannuksissa, vapautuksia velvoitteesta mm. kesämökeille, alle 50 neliömetrin yksittäisille rakennuksille ja muistomerkeille.
Kun neuvosto ja parlamentti ovat kumpikin päättäneet kantansa, käydään niin sanotut trilogineuvottelut, joissa he yrittävät sovittaa kantansa yhteen. Rakennusten energiatehokkuus direktiivin suhteen nämä käytiin 2023 ja sopu saavutettiin 7.12.2023.
Sen mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Lisäksi julkisten viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2028.
Rakennusten energiatehokkuutta ei tarvitse parantaa nostamalla yksittäisten rakennusten energialuokkia, sen sijaan jokaisen maan tulee vähentää asuinrakennusten keskimääräistä energiankulutusta 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20-22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voivat valita mihin rakennuksiiin vähennyksen kohdistuvat, mutta tavoitteisiin olisi tarkoitus päästä remontoimalla energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.
Trilogisopu tulee vielä vahvistaa virallisesti parlamentin ja neuvoston toimesta ennen kuin direktiivi astuu voimaan.
Väite pakkoremonteista ei näin ole tosi. EU ei tule velvoittamaan remontteja yksittäisiltä rakennuksen omistajilta. Direktiivin lopullinen toimeenpano ja näin ollen päätöksen peruskorjauksista, sekä niihin saatavilla olevista tuista on jäsenvaltioilla.
Lisätietoa: