“Aktiivinen kansalaisuus” käytännössä – tekemistä ja oppimista parlamenttien mallinnuksen kautta
Aktiivinen kansalaisuus terminä toistuu niin EU:n kuin Suomen virastojen ja poliittisten elinten demokratiaan viittaavissa asiakirjoissa. Aktiivinen kansalaisuus on EU:lle tärkeä teema, ja muun muassa EU:n nuorisostrategian (EU:n nuorisopoliittisen yhteistyön kehys vuosille 2019-2027) tarkoitus on kannustaa nuoria aktiivisiksi kansalaisiksi demokratiassa ja yhteiskunnassa.
Useat nuorisojärjestöt, ja niiden joukossa Euroopan nuorten parlamentti (European Youth Parliament tai EYP) -järjestöt, pyrkivät edistämään aktiivista kansalaisuutta – mutta mitä aktiivisella kansalaisuudella oikeastaan tarkoitetaan? EYP:llä se tarkoittaa käytännönläheistä toimintaa ja yhdessä tekemistä: puheiden laatimista, tiedon etsimistä, tiimissä työskentelyä, keskustelua, ohjelman ja tapahtumien järjestämistä muille, ajankohtaiseen keskusteluun osallistumista, tiedon jakamista, uusien ystävyyksien ja tuttavuuksien luomista ja poliittisiin teemoihin tutustumista selvitysten ja uutisten avulla. Tärkeää ovat myös tila ja mahdollisuudet, jossa nuoret pääsevät ilmaisemaan omat mielipiteensä ja saavat kannustusta siihen niin vertaisiltaan kuin kokeneemmilta konkareilta.
Teoreettisella tasolla aktiivisella kansalaisuudella tarkoitetaan yhteisen hyvän puolesta toimimista ja vaikuttamista, yhteisistä asioista vastuun ottamista sekä niiden hoitamiseen osallistumista. Tutkimusta aiheesta löytyy mm. täältä: Laitinen & Nurmi, 2003. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen suomalaisten elämänkertojen valossa. Tärkeää on ymmärtää, että aktiivista kansalaisuutta on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla, eikä aktiivisuus tarkoita vain intohimoisten aktivistien protestien järjestämistä. Toisaalta kansalaisuus voidaan käsittää viittaavan kaikkiin yhteiskuntamme ihmisiin – sinuun ja minuun. Määritelmän piiriin kuuluvat niin naapurin seniorin avustaminen kotitöissä ja taloyhtiön pihatalkoiden maalausurakkaan osallistuminen kuin myös suuremman mittakaavan toiminta, kuten hyväntekeväisyysjärjestöjen, urheiluseurojen ja yhdistysten toimintaan osallistuminen, vaaleissa äänestäminen sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen somessa tai Hesarin keskustelupalstalla.
Mikä on siis nuorisojärjestöjen rooli aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä? Euroopan nuorten parlamentti Suomessa eli tuttavallisemmin EYP Finland toimii foorumina yhteiskunnalliselle keskustelulle ja pyrkii tarjoamaan nuorille valmiuksia osallistua EU:sta ja politiikasta käytävään mielipiteiden vaihtoon. EYP ja sen kaltaiset järjestöt myös välittävät nuorille tietoa Eurooppaan ja politiikkaan liittyen. Pääasiallisena toimintanaan EYP järjestää monipäivisiä Euroopan parlamentti -simulaatioita, jotka ovat avoimia kaikille 15-22-vuotiaille nuorille. Olemme viime vuosina pyrkineet panostamaan tapahtumien saavutettavuuteen ja lähestyttävyyteen viestimällä niistä avoimesti ja nuorilta nuorille -periaatteen mukaan, järjestämällä tutustumistilaisuuksia ammattikouluissa ja monimuotoisia väestöryhmiä edustavissa järjestöissä lukioiden lisäksi, saavuttamaan maantieteellisen kattavuuden järjestämällä tapahtumia ympäri Suomea ja virtuaalisesti sekä pitämällä osallistumismaksut alhaisina ja saavutettavina. Tärkeää toiminnassamme on, ettei nuorilta edellytetä minkäänlaisia taustatietoja EU:sta, politiikasta tai muusta, mitä haluamme myös tulevina vuosina korostaa, jotta yhä useammat nuoret erilaisista taustoista löytäisivät tiensä tapahtumiimme ja siten kansallisen ja Eurooppapolitiikan pariin. Tapahtumamme ovat oppimistilaisuuksia ja mahdollisuuksia ystävystyä muiden nuorten kanssa.
Vielä tutkimuksen kautta sama ilmaistuna: aktiiviseksi kansalaiseksi ei tulla lukemalla asiasta oppikirjoja vaan siihen sosiaalistutaan – eli opitaan vuorovaikutuksessa – ja kasvetaan mallioppimisen kautta (Laitinen ja Nurmi, 2003). Aktiiviseksi kansalaiseksi tuleminen tapahtuu varmimmin pääsemällä seuraamaan lähietäisyydeltä pienestä pitäen aktiivisesti toimivien kansalaisten tekemistä ja osallistumalla siihen. EYP:tä voisi siis kuvata yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen ja politiikkaan osallistumisen mallioppimisareenana. Parlamenttisimulaatiomme tuovat yhteiskunnallisen keskustelun taitoja ja kommervenkkejä nuorten elämään. Myös useat muut järjestöt toimivat samalla periaatteella.
Aktiivinen kansalaisuus on siis joukko sosiaalisesti opittuja tapoja ja taitoja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Käytännössä näitä taitoja ja tietoja ovat esimerkiksi valmius muodostaa ja perustella oma mielipiteensä, yleissivistys yhteiskunnasta ja tietoisuus ajankohtaisista asioista, kyky välittää tietoa muille ja käydä kunnioittavaa keskustelua, rohkeus osallistua keskusteluun ja tuoda oma äänensä esiin sekä uskallus tutustua entuudesta tuntemattomiin ihmisiin ja keskustella heidän kanssaan. EYP Finlandilla harjoittelemme näitä taitoja. Valtion ja EU:n mittakaavassa nämä taidot kulminoituvat ihmisten valmiudeksi osallistua demokratian toteuttamiseen ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin.
Saara Moisio
EYP Finlandin työntekijä vuosina 2022-2023
EU-intoilija ja EU- ja kansainvälisten asioiden popularisoinnin puolestapuhuja